Temppu ja kuinka se tehdään - tai yritetään tehdä: osa 2. ITC

Seurattuaan yhden kurssin voi kouluttajakandidaatti joko osallistua kouluttajakurssille tai aloittaa aktiiviharjoitteluiden suorittamisen. Kouluttajakurssilla kokelas saa työkaluja ja valmiuksia kurssin opettamiseen kompaktissa paketissa, mikä mahdollistaa täysipainoisemman osallistumisen aktiiviharjoitteluihin. Kurssin jälkeen kouluttajakandidaatista on siten enemmän "hyötyä", kun toimitaan "live oppilaiden" kanssa. Minun ratkaisuni oli osallistua GUE:n kautta aikojen toiselle T1 ITC:lle.

Onnekseni sain työnantajani kanssa sovittua virkavapaasta, joka mahdollisti osallistumiseni T1 ITC:lle toukokuussa. Asia varmistui sen verran viime tingassa, että varsinaiseen jännittämiseen ei jäänyt kunnolla aikaa. Kurssin kouluttajina tulisivat ennakkotietojen mukaan olemaan Rich Walker ja Kirill Egorov. Jälkimmäistä en ennalta tuntenut, joten kovasti odotin hänen kanssaan työskentelyä. Kurssille piti tulla lisäkseni 2-3 muutakin kouluttajakandidaattia, joiden tapaamista odotin myös mielenkiinnolla. Fundiskouluttajakurssini oli ollut hulvattoman hauska kokemus nimenomaan siellä tapaamieni hienojen ihmisten vuoksi ja tältä kurssilta odotin samaa. 

Vajaa viikko ennen kurssia Rich ilmoitti minulle, että kaikki muut (!) kandidaatit ovat feidanneet kurssin. Jäljelle jäin vain minä. Yhdelle oppilaalle ei kahta kouluttajaa tarvita, joten samaan syssyyn sanottiin "Hei hei" Kirilillekin. Tähän en ollut etukäteen osannut varautua. Tiimiaspekti tulisi tällä kurssilla luultavasti olemaan ohuehko. Muiden oppilaiden virheistä oppiminen ja heidän hyvien juttujensa varastaminen ei tulisikaan kyseeseen tällä kurssilla. No, eipä siinä muuta kuin kamat kasaan ja kohti Kroatiaa.

Lento väärään maahan.

Määränpääni oli Krnica Kroatiassa. Pulan lentokenttä olisi ollut aivan Krnican vieressä, mutta sinne ei suorilla lennoilla päästä Helsingistä, ainakaan joka päivä. Päätin siksi lentää Slovenian Ljubljanaan, josta vuokrasin auton ja ajoin rajan yli Kroatian Krnicaan. Ajomatka olisi periaatteessa kestänyt noin kaksi ja puoli tuntia, mutta ilman navigaattoria sompaillessani Kroatian pimeillä, kapeilla ja sateisilla teillä, sain aikaa kulumaan lähemmäs neljä tuntia. Perille päästiin, mutta matkassa oli muutamia - tarpeettomia - mutkia.

Luka Krnica.

Krnica on pieni kylä Istrian niemimaalla parikymmentä kilometriä Pulasta Rijekaa kohti. Kalkkikivi vuorten katveessa on pieni satama, jonka rannalla sijaitsee Maurizio Grbacin oiva, pieni sukelluskeskus Dive Krnica. Miksi sukeltajat sitten tulevat keskelle ei mitään minimaaliseen Krnicaan? Syynä liemevät maailmanluokan hylyt sekä erinomaisesti toimiva sukelluslogistiikka. Kaasuja saa, venekyydit toimivat luotettavasti ja paikallinen Keittiskin löytyy harjoitusrannaksi.

Launtaina 17.5 aamulla aloitettiin kurssi. Rich kertoi aluksi, että mitä tässä oikeasti ollaan tekemässä ja mitä pyritään saavuttamaan. Kurssiin sisältyisi luentoharjoituksia, kuivaharjoitusten ohjaamista, T1-kurssin keskeisten sisältöjen opettamisen harjoittelua jne. 

Rich Walker ja homma hallussa.

Seuraavat kuusi päivä harjoittelin Richin opastuksella T1-kurssin eri komponenttien kouluttamista. Osa asioista toimi melkoisen hyvin alusta lähtien ja osa opetettavista asioista osoittautui minulle huomattavan haastaviksi. Yllätyksenä tuli miten pahasti sormet puutuvat tiettyjen venttiiliharjoitusten kuplapyssyttämisessä. Ei sitä kai kukaan kuplapistoolisankari syntyessään ole, mutta harjoittelu helpottaa toivottavasti tässäkin asiassa. Hetkittäin tuntui hassulta luennoida yhdelle ihmiselle, etenkin samaa luentoa toisintona. Sukellusharjoituksiin saimme  onneksi sukelluskeskuksen henkilökuntaa esittämään oppilaita. Suuri kiitos Zarkolle, Robertolle ja Velimirille! 

Näin se kurssi stanujen mukaan menee...

Itse olin erittäin tyytyväinen, että päätin osallistua tälle T1-kouluttajakurssille. Tietysti vähän harmittaa, ettei kurssilla ollut muita oppilaita eikä muita kouluttajia, mutta ainahan kaikki ei elämässä mene suunnitelmien mukaan. Tekki ykkösellä on paljon asioita, joita ei tule ollenkaan ajatelleeksi fundista kouluttaessa. Näiden asioiden oppimiseen tämä kurssi ole erittäin hyvä. Vastaavat tiedot ja taidot olisi varmasti saanut myös aktiiviharjoitteluita tekemällä, mutta aikaa olisi kulunut huomattavasti enemmän. "Oikeilla" T1-kursseilla kouluttaja on ensisijaisesti oppilaita, ei T1-kouluttajaharjoittelijaa varten, joten aikaa harjoittelijan "ongelmiin" ei ole yhtä paljon kuin kouluttajakurssilla. Nyt näihin pulmakohtiin päästiin paneutumaan ajan kanssa. Tarpeen vaatiessa skenaariosukelluksilla tilanne voitiin pistää poikki ja miettiä homma uudelleen. Oikealla kurssilla ei tällaista optiota ole käytettävissä.

Seuraavaksi kamppailuni T1-kouluttajapapereiden saamiseksi jatkuu ensimmäisellä aktiiviharjoittelulla. Kurssin kouluttajana on Mario Arena, mies, josta olen toistaiseksi kuullut vain ja ainoastaan hyviä asioita. Ja mukavaltahan tuo herrasmies vaikutti, kun näin hänet ohi mennen Kroatiassa. Hieno oppimiskokemus on edessä. Matka jatkuu!

Kiireisen kurssikesän vuoksi blogaaminen laahaa hieman perässä. Seuraavat askeleet on jo otettu, pysy kuulolla, lisää postauksia tulossa lähiaikoina!